Häkkinen Virve
Koti-ja sivistysneuvos Elna Mathilda von Nandelstadh (1890-) 1891 Haminan Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattareksi valittiin neiti Elna von Nandelstadh Kuopiosta. Kouluun yhdistettiin ruotsalainen poikakoulu – yhdistetylle koululle tuli näin sekä johtaja Jeja Roos että johtajatar Elna, jotka sitten avioituivat. Elnalla oli takanaan vankka koti- ja koulusivistys, hän nautti hän yleistä luottamusta.
Häkkinen Virve
Anna Agatha Argillander (1860-luku) avioitui postinhoitaja Bernt Adolf Lindemanin kanssa. Agatha eli aikansa elämää miehensä rinnalla, mutta aina askeleen miehensä varjossa tietäen silti yhteiskunnallisen asemansa.
Kantola Tuula
Apteekkarska Wilhelmina Nymalm on ylpeä lapsistaan, kuuluista kalaasien järjestäjä – ja osaa kertoa Haminasta kustavaisille monta kansankostia pään- tahi hammassäryn parantamiseksi.
Karinen Katja
Leskirouva ja rokottaja Johanna Nylund asuu Haminassa Pikkuympyräkadulla, josta on hyyrynnyt lukaalin itselleen ja kolmelle lapselleen. ”Rokko-rouvaa” kunnioitetaan ja vähän pelätäänkin, kun hän menee kyytikärryillä koulukkaita rokottamaan isorokkoa vastaan. Työssään hän saa tietää paljon kaupungin asukkaista ja heidän elämästään.
Korte Tatiana (venäjä)
Anna Agatha Argillander (1860-luku) avioitui postinhoitaja Bernt Adolf Lindemanin kanssa. Agatha eli aikansa elämää miehensä rinnalla, mutta aina askeleen miehensä varjossa tietäen silti yhteiskunnallisen asemansa.
Korte Tatiana (venäjä)
II killan kauppiaan vaimo Agrafena Ovshinnikova vie kaupunkiin tulijat kuulemaan kaupungin ympyröistä.
Riitta Kuusinen
Piika Briitta Matintytär (1860-luku) on arvoisan vapaaherratar Gustawa Langenstiernan sisäpiika ja tarvittaessa hänen tyttöpensionaattinsa förkel, joka katsoo tyttöjen perään, kun Arvoisalla Vapaaherrattarella on muuta menoa. Briitta on ahkera ja utelias piika, joka on seuraa opetusta avaimenreiästä ja näin ollen osaa svenskaa, engelskaa, tyskaa ja ryskaa – ja tietää paremman väen asioista.
Lavila Anna-Liisa
Amanda Mechelin os. Sagulin, syntynyt Viipurissa, aviomies kadettikoulun opettaja ja poikansa tuleva valtiomies Leo Mechelin.
Pyrhönen Jyrki
Bernd Adolf Lindeman (1870-luku)
Olen Haminan postimestari ja kaupunginvaltuutettu ja siksi tiedän kaupungin oloista kuten kestikievarien ajurien postinajosopimuksista, vaivaistalon ylläpidosta ja yleensäkin kaupungin asioista. Toimissani olen periksi antamaton virkamies.
Sakki Pauliina
Vapaaherratar Wilhelmiina Munck (1850-luku) viettää vilkasta elämää Haminassa Keisarillisen Kadettikoulun johtajan rouvana. Wilhelmiina tuntee Kadettikoulun ja Haminan elämää sekä sen ympyröiden rakennuksia ja historiaa.
Anna Joselin, merimiehen vaimo. (ei kuvaa)
Marja-Leena Tamminen
Wapaaherratar Gustawa Langenstierna (1862)
Leski ja tyttökoulun johtajatar. Ainaiset rahahuolet vaivaat mieltä, sillä arvonimi tuottaa kustannuksia mm. krinoliiniveron maksamisessa. Siksi hän neularahoja hankkiakseen ohjailee kaupunkiin tulevia vieraita, etteivät eksy ympyröille.
Marja-Leena Tamminen
Maria Magdalena Forsberg (1809)
Vauraan 1. killan kauppiaan vaimo vailla huolta huomisesta. Mielellään seurustelee kaupunkiin tulevien vieraiden kanssa.
Toivonen Sari
Eletään 1860-lukua. Constantia Forstén on alunperin puolalaista ruhtinassukua oleva kuuden lapsen äiti. Puoliso, Kadettikoulun opettaja, on kuollut jokin aika sitten. Niinpä hyväntuulinen ja puhelias leskirouva elättää itsensä ja lapsikatraansa pianonsoiton opettajana ja ompelutöillä, mikä on säädylliselle naiselle sopivaa työtä.
Tykkyläinen Kauko
Donat Rydzeffskij (1870-luku) oli mm. Haminan Kadettikoulussa taloudenhoitajana, yleni kenraalimajuriksi 1865. Sotilasuran jälkeen asettui vaimoineen Haminaan ja perusti kaupunkiin sen ensimmäisen valokuvausliikkeen.
Volkman-Lahtinen Irmeli
Helena Amalia Hulkovius on haminalaisen maineikkaan tyttökoulun johtajatar, joka tarinoi 1800-luvun pikkukaupungin elämästä ja kertoo aikalaisistaan, juoruja kaihtamatta.
Anu Saikko
Anna Neovius
Taina Parikka
Kauppiaantalomuseon entisillä asukkailla on kerrottavinaan ainutlaatuiset elämäntarinansa, jotka kietoutuvat heidän kotinsa vaiheisiin eri vuosikymmenillä.
Voit valita oppaaksesi joko talon rakennuttajan, suutarin vaimo Anna Degermanin 1840-luvulta, kuparinpakottajamestarin vaimon Katharina Grönbergin 1860-luvulta, kauppiaan leski Carolina Jaffen 1870-luvulta, kuparitehtailijan vaimon Amanda Lindforsin 1880-luvulta tai entisen piian Hilda Sjöströmin 1900-luvun alusta.